Nykypäivänä tuhkaus on monin paikoin suositumpi vaihtoehto kuin arkkuhautaus. Tuhkauksen myötä täytyy pohtia myös, minne tuhkat sijoitetaan ja missä uurnan lasku tapahtuu. Tuhkansijoituspaikat riippuvat seurakunnasta ja paikkakunnasta. Monella hautausmaalla on erilliset tuhkansirottelupaikat, ja toki uurnan voi myös haudata eli laskea esimerkiksi perhehautaan.
Uurnan laskusta tehdään usein oma, erillinen tapahtumansa. Se saattaa olla pienimuotoisempi kuin siunaustilaisuus ja sen jälkeinen muistotilaisuus, mutta toisinaan muistotilaisuus järjestetään vasta uurnan laskun yhteydessä. Tämä antaa mahdollisuuden joustaa aikataulujen kanssa tai vaikka järjestää hieman erilaiset tilaisuudet ja kutsua eri osallistujia.
Uurnan lasku tapahtuu usein muutaman viikon kuluttua mahdollisesta siunaustilaisuudesta. Sen ajan kuluessa vainaja on tuhkattu ja krematoriosta ilmoitettu, että uurna on noudettavissa. Tämän jälkeen omaiset sopivat seurakunnan kanssa uurnan laskusta. Usein uurnaa laskiessa pidetään haudalla myös lyhyt rukoushetki joko papin tai muun seurakunnan työntekijän kanssa, tai sitten omaiset keskenään. Uurnalle on tällöin kaivettu oma hauta esimerkiksi sukuhaudan yhteyteen. Uurna lasketaan laskunaruista tähän hautaan ja omaiset peittävät hautaa ainakin osittain.
Uurnan laskun lisäksi tuhkat voidaan sirotella muistolehtoon, jollaisia on osassa hautausmaita. Joissakin kaupungeissa on yleisiä tuhkansirottelupaikkoja tai tietty vesistö, johon tuhkan voi haudata. Myös muualle tuhkan voi sirotella, mutta siihen tarvitaan aina maanomistajan lupa.
Uurnan valinta tehdään hautaustoimistossa useimmiten yhdessä arkun valinnan kanssa. Näin uurna sopii arkkuun ja usein muistuttaa vainajasta jollain tapaa. Esimerkiksi SHT-Tukun uurnat on useimmiten valmistettu puusta tai verhoiltu pellavalla tai puuvillalla. Uurnan voi myös koristella uurnan laskua varten. Kukkakaupalta voi pyytää uurnan päälle sopivaa kukkalaitetta, ja toki laskutilaisuudessa omaiset voivat jättää kukkia haudalle tai seurakunnan osoittamaan paikkaan.
