Eri uskontokunnilla on hyvin erilaisia hautajaisperinteitä. Neuvoa voi ja kannattaa kysyä vainajan uskonnolliselta yhteisöltä, olitpa sitten järjestämässä hautajaisia tai menossa vieraaksi jäähyväisiä jättämään. Kunnioittava asenne ja hienotunteisuus on paikallaan erityisesti silloin, kun uskontokunta on itselle vieras.

Esimerkiksi islamilaiset hautajaiset järjestetään mahdollisimman nopeasti kuoleman jälkeen. Tämän vuoksi muslimeille varatuilla alueilla hautausmaalla pidetään muutamaa hautaa valmiiksi avoinna. Muslimit haudataan kyljellään, kasvot Mekkaan päin, ja saattojoukko on yleensä iso.

Romanihautajaiset ovat myös iso tilaisuus, jonne saapuu paljon väkeä kunnioittamaan vainajaa. Romanit haudataan aina täyspuisessa arkussa, ja kukkatervehdykset ovat myös näyttäviä. 

Ortodoksien hautajaiset pyritään järjestämään kolmantena päivänä kuoleman jälkeen. Tavan mukaan arkku on avonainen, ja saattoväki käy sen ääressä hyvästelemässä vainajan. Juutalaiset puolestaan haudataan mahdollisimman pian, usein jo päivän tai kahden päästä kuoleman jälkeen. Kuoleman jälkeen juutalainen perhe vetäytyy kotiin viettämään viikon mittaista suruaikaa.

Monella uskontokunnalla on oma hautausmaansa. Myös kirkkoon kuulumattomat ja muiden uskontokuntien edustajat ovat oikeutettuja saamaan viimeisen leposijan yleiseltä hautausmaalta, joissa usein on myös erikseen tunnustuksettomia hautapaikkoja. Oikeus perustuu hautaustoimilakiin.